Katso kaikki TEKin Nuorten ehdokkaat

 

 

 

 

 

Go to the English summary

Tulevaisuuden TEKijät – TEKin Nuorten vaaliohjelma 2017

1. TEKistä houkutteleva ja palveleva, myös nuorille

Enää n. 50 % nuorista jatkaa TEKin jäseninä. TEKin pitää palvella nuoria paremmin tai voimme jättää hyvästit ammattiliitolle.

2. TEK yhdistämään tekniikan osaajat

TEKin on luotava paremmat edellytykset verkostoitumiselle, mentoroinnille ja osaamisen kehittämiselle.

3. Työelämän kehittämiselle selkeät linjat

Seuraavalla valtuustokaudella TEKin on otettava kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten perustuloon, yhdenvertaisuuteen ja vanhemmuuden kustannuksiin.


TEKin Nuorten teesit

Sisällysluettelo
Johdanto
TEKille kattava työmarkkinapoliittinen linjapaperi
Ansioturvajärjestelmää tarkasteltava kriittisesti
Kassapakosta luovuttava
Parempi ansioturva osa-aikaisille yrittäjille
Vanhemmuuden kustannukset sosiaalimaksuihin
Perustulo
Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava
Nuorten edustavuutta lisättävä TEKissä
Jäsenyydestä räätälöitävä
TEKistä digitalisaation edelläkävijä ja uusien teknologioiden ajatusjohtaja
TEKistä osaamisen kehittämisen edelläkävijä
TEKistä alusta verkostoitumiselle, mentoroinnille ja ammatilliselle yhteisöllisyydelle
Tekniikan korkeakoulutettujen ammattiliittorakennetta tarkasteltava kriittisesti

 

Johdanto

Suomi on tekniikan suurvalta. Tekniikan akateemisten liiton mission pitää olla tämän suurvalta-aseman edistäminen. Tämä onnistuu edistämällä tekniikan alan 1) koulutusta, 2) tiedettä ja 3) työelämää.

Suomen tekniikan suurvalta-aseman kivijalka on maailman paras perus- ja toisen asteen koulutusjärjestelmä sekä maailman kärkeä olevat korkeakoulut, jotka tuottavat maailman huippuja osaajia ja tieteellisiä löydöksiä, erityisesti tekniikan alalla. Maailman parhaiten koulutettu väestö siirtyy koulun penkiltä kehittämään jo laadukasta työelämää. Suomalainen koulutus, tutkimus ja työelämä luovat erinomaisen pohjan luoda innovaatioita, rakentaa uusia menestystarinoita sekä siten pitää Suomen jatkossakin tekniikan suurvaltana. TEK tukee tätä suurvalta-asemaa jo nyt, mutta TEKin Nuorissa haluamme ravistella rakenteita, muuttaa kurssia ja tehdä toiminnasta terävämpää.

TEKin tulee olla ajatusjohtaja koulutuksen ja työelämän kehittämisessä sekä tiede-, innovaatio- ja teknologiapoliittisessa keskustelussa. TEKin pitää olla ensimmäinen taho, jolta tullaan kysymään näkemyksiä digitalisaatioon, robotisaatioon ja uusiin teknologioihin liittyvissä kysymyksissä.

TEKin tulee kulkea tekniikan akateemisen rinnalla aina opintojen alusta eläkepäiviin saakka, tukien häntä erityisesti elämän taitekohdissa: opintojen alkaessa, valmistuessa, uusien töiden alkaessa ja entisten loppuessa sekä lopulta eläköityessä. TEKin tulee tukea niin opiskelijaa, palkansaajaa, työtöntä, työkyvytöntä, eläkeläistä, yrittäjää kuin kaikkien edellä mainittujen yhdistelmiäkin.

TEKin jäsenyys ei kuitenkaan saa olla pelkkä vakuutusluontoinen asia. Sen lisäksi, että TEK auttaa työelämän ongelmien ratkomisessa, TEKin tulisi positiivisen psykologian tavoin auttaa tekniikan akateemisia kukoistamaan työssään ja elämässään. TEKillä on paljon dataa jäsenistään ja sitä voi halukkailta kerätä lisääkin. Datan avulla voitaisiin esim. huomata jäsenen tarve uravalmennukselle ja ohjata hänet sellaisen pariin.

TEKin tulee jatkossa kehittää tekniikan akateemisen työelämää paremmaksi. TEK ei saa kuitenkaan missään nimessä keskittyä suojelemaan olemassa olevia työpaikkoja, vaan keskittyä luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Ennen kaikkea TEK on tekniikan akateemisten yhteisö. Ilman tätä yhteisöä TEK ei ole mitään. TEK ei ole kehittynyt ammattikunnan yhteisöllisyyden kehittämisessä riittävästi tämän päivän nuorten tarpeita tarkastellen. Kun jäsen kokee olevansa osa tekniikan akateemisten yhteisöä, hän haluaa todennäköisemmin olla mukana rakentamassa sitä vähintäänkin TEKin jäsenenä. Suurimmalle osalle TEK ei kuitenkaan aidosti tarjoa edes mahdollisuutta verkostoitua muiden paikallisten tekniikan akateemisten kanssa.

Tämä on varmasti osasyy, miksi jäsenpito on laskenut kaikissa teknillisissä yliopistoissa hälyttävälle tasolle. Enää alle puolet Aalto-yliopistosta valmistuneista diplomi-insinööreistä jatkaa TEKin jäseninä. Valmistuneiden jäsenpidon nostaminen onkin TEKin tärkein haaste tällä hetkellä. Yhteisöllisyyden puutteen lisäksi valmistuneet eivät koe saavansa TEKin jäsenmaksulle vastinetta. Heille ei joko osata viestiä palveluista oikein ja/tai palvelut eivät vastaa heidän tarpeitaan. TEKin koetaan myös ajavan vääriä asioita.

Jotta TEK voisi parhaiten edistää Suomen asemaa tekniikan suurvaltana, pitää seuraavalla valtuustokaudella keskittyä seuraaviin asioihin:

  1. TEKin pitää palvella ja houkutella nuoria paremmin tai voimme jättää hyvästit ammattiliitollemme.
  2. TEKin on luotava paremmat edellytykset verkostoitumiselle, mentoroinnille ja osaamisen kehittämiselle.
  3. TEKin työelämän kehittämiselle pitää saada selkeät linjat.

 

TEKin Nuorten vaaliohjelmassa esitämme keinoja, joilla tämä parhaiten onnistuu.

 

TEKille kattava työmarkkinapoliittinen linjapaperi

TEK on ammatillisen yhteisön lisäksi työmarkkinajärjestö. Siksi on hämmästyttävää, että TEKiltä puuttuu kattava työmarkkinapoliittinen linjapaperi, jolla valtuusto voisi ohjata TEKin työmarkkinapoliittista vaikuttamista. TEKissä on tällä valtuustokaudella tehty työmarkkinastrategiaa, mutta se keskittyy enimmäkseen TEKin rooliin työmarkkinaneuvotteluissa.

TEKin Nuorissa olemme sitä mieltä, että seuraavalla valtuustokaudella työmarkkinastrategia on laajennettava neuvotteluiden lisäksi ottamaan kantaa kaikkiin oleellisesti työmarkkinoita ja työelämää koskeviin asioihin, kuten työttömyysturvaan, vanhemmuuden kustannusten jakamiseen, työperäiseen maahanmuuttoon jne.

Uskomme, että TEKin ulostulot työmarkkinoihin liittyen ovat olleet konservatiivisempia ja vanhanaikaisempia kuin jäsenistön todellinen mielipide. Tämä on osaltaan saanut etenkin nuoria äänestämään jaloillaan. Toisaalta linjan puuttuminen on saattanut saada TEKin myös vähän araksi ottamaan kantaa, etenkin proaktiivisesti.

Uskomme, että työmarkkinapoliittisen linjapaperin myötä saadaan TEK nykyaikaisen työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjäksi ja siten ulostulot näyttämään paremmin TEKin jäsenistöltä.

Ansioturvajärjestelmää tarkasteltava kriittisesti

TEKin Nuorissa haluamme panna koko ansioturvajärjestelmän syyniin, sillä siinä on paljon kehitettävää. Valmiiden keinojen lisäksi meillä on paljon kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia työmarkkinapoliittista linjapaperia työstäessä: Pitäisikö ansiosidonnaisen pienentyä työttömyyden pitkittyessä, jotta työttömällä olisi suurempi insentiivi työllistyä? Ovatko valtion (95 %) ja työttömyyskassojen (5 %) osuudet ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoituksessa järkevät? Pitäisikö työttömyyskassojen muuttua enemmän vakuutuksenomaisiksi? Suuremmalla riskillä jäädä työttömäksi maksaisi suurempaa kassamaksua. Samalla kassoille luotaisiin insentiivi edistää jäsentensä työllisyyttä esim. ohjaamalla heidät täydennyskoulutukseen tai uravalmennukseen.

Esitämme kaksi toimenpidettä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahajärjestelmän parantamiseksi: kassapakosta luopuminen sekä parempi ansioturva osa-aikaisille yrittäjille.

Kassapakosta luovuttava

Vaikka työttömyyskassat kustantavat vain 5 % työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisesta osuudesta, on ansiosidonnaista saadakseen kuuluttava työttömyyskassaan, vaikka 95 % kustannuksista kattaa valtio. Tällainen järjestelmä on huono niiden kannalta, jotka eivät ole tajunneet liittyä työttömyyskassaan. Tällaiset henkilöt kuitenkin rahoittavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa 95-prosenttisesti. TEKin Nuorissa olemme sitä mieltä, että riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä, jokaisen pitää olla oikeutettu valtionosuuden suuruiseen ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Parempi ansioturva osa-aikaisille yrittäjille

Jos palkansaaja, joka toimii myös yrittäjänä, menettää palkkatyönsä, on hänen vaikea päästä kiinni työttömyysetuihin, sillä hänet saatetaan katsoa yrittäjäksi hänen yrittäjäansioistaan riippumatta. Voi olla lisäksi epäselvää, pitäisikö hänen olla yrittäjien vai palkansaajien työttömyyskassan jäsen. Hän saattaakin joutua helposti väliinputoajaksi. Pitää selvittää, miten työttömyysturvaa voidaan joustavoittaa tällaisia tapauksia varten.

Vanhemmuuden kustannukset sosiaalimaksuihina

TEKin Nuorissa haluamme saada TEKin edistämään vanhemmuuden kustannusten siirtämistä vanhempien työnantajilta sosiaalimaksuihin kaikkien työnantajien maksettavaksi.

Lapsen syntymä aiheuttaa kuluja vanhempien, erityisesti äidin työnantajalle. Eniten suoria kuluja aiheuttavat vanhempain- ja äitiysvapaan palkka- ja lomapalkkakulut. Järjestelmä toimii disinsentiivinä palkata nuoria, erityisesti nuoria naisia, mikä johtaa heidän syrjintään työmarkkinoilla.

TEKin Nuorissa ajamme, että työnantaja ei joutuisi maksamaan vanhempain- ja äitiysvapaan palkka- ja lomapalkkakuluja, vaan niistä huolehtisi valtio ja se rahoitettaisiin korottamalla palkkojen sosiaaliturvamaksuja.

Perustulo

TEKin Nuorissa haluamme TEKin edistämään perustulon käyttöönottoa Suomessa. Perustulo on paras keino järjestää vähimmäissosiaalietuudet oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja siten, että päästään eroon työnteon kannustinloukuista. Esitämme seuraavanlaista perustulomallia:

  1. Perustulon pitää korvata kaikki vähimmäisetuudet (ei ansiosidonnaisia). Näin saadaan yksinkertainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka tarvitsee vähemmän byrokratiaa. Työn tekeminen ei vähennä henkilön saamaa perustuloa, joten työ on aina kannattavaa, jos myös ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta tehdään joustavampi.
     
  2. Perustulon suuruuden pitää riippua asuinpaikasta. Kuitenkin siten, että kalliimmilla alueilla joutuu asumaan ahtaammin – perustulon ei tarvitse mahdollistaa yksin asumista missä tahansa.
     
  3. Perustulolla yhdessä kaavoituksen kanssa pitää voida ehkäistä alueiden välistä segregaatiota ilman muuta asumisen tukemista, kuten tuettuja vuokra- ja omistusasuntoja. (Nykyiseen opiskelija-asumisen tukemiseen ei tarvinne puuttua.)

    Jotta vältyttäisiin alueiden väliseltä sosioekonomiselta segregaatiolta, on segregaatiota ehkäisevän kaavoituksen lisäksi työttömien ja matalapalkkaisten asumista tuettava, jotta heillä olisi varaa asua myös kalliilla alueilla. Nykyisin tätä tehdään yleisen asumistuen sekä tuettujen vuokra- ja omistusasuntojen avulla. Perustulo voi mahdollistaa muista asumisen tuen muodoista luopumisen.

    On tärkeää torjua alueiden välistä segregaatiota, sillä korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat eivät kärsi siitä, että alueella asuu matalamman sosioekonomisen aseman väestöä, mutta matalamman sosioekonomisen aseman väestö kärsii, jos alueella ei asu korkeamman sosioekonomisen aseman väestöä. Segregaation torjuminen ehkäisee mm. ongelmalähiöiden syntymistä. Asumisen tukeminen ei kuitenkaan saa johtaa asumisen hinnan hallitsemattomaan kasvuun. Siksi kalliimmilla alueilla pitää joutua asumaan ahtaammin tai muuten tinkimään elintasostaan.
     
  4. Perustulo pitää rahoittaa nykyisten etuuksien ja byrokratian karsimisen lisäksi korottamalla verokantoja laajalti, kuitenkin ensisijaisesti sellaisia veroja, jotka eivät heikennä toimeliaisuutta.

    Nykyisten vähimmäisetuuksien ja byrokratian poistaminen vapauttaa resursseja käytettäväksi perustuloon. Tämä ei kuitenkaan lähellekään riitä koko perustulojärjestelmän rahoittamiseen. Veroja olisi paras korottaa laajalla rintamalla, mieluiten kohdentaen korotukset tuloverojen lisäksi veroihin, jotka eivät oleellisesti heikennä toimeliaisuutta, kuten kiinteistö-, päästö- ja haittaveroihin. Minkään väestöryhmän ostovoima ei saa tämän seurauksena muuttua hallitsemattomasti.
     
  5. Erityisryhmille (esim. vammaiset) tulisi edelleen tarjota harkinnanvaraisia etuja perustulon päälle.

    Erityisryhmille tarvitaan jatkossakin harkinnanvaraisia etuja.
     
Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava

TEKin Nuorissa haluamme helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä haluamme maahan parhaat osaajat sekä korjata huoltosuhdetta. Nykyisellään täytyy virkamiehen selvittää, onko maahan muuttavan työlle todella tarvetta. Tämä hidastaa rekrytointeja. Työpanokselle on varmasti tarvetta, jos henkilön rekrytoimiseen ulkomailta asti on nähty vaivaa.

Työperäinen maahanmuutto ei saa kuitenkaan johtaa palkkojen polkemiseen. Asettamalla työperäiselle maahanmuutolle minimipalkan, ei voi palkkoja polkea edes aloilla, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Perheen voi tuoda mukanaan, jos sen kykenee laskennallisesti ansioillaan elättämään. Maahanmuuttoprosessista pitää tehdä kivuton ja Suomea rakentamaan tulevat on toivotettava vilpittömästi tervetulleiksi.

Nuorten edustavuutta lisättävä TEKissä

TEKin valtuuston, muiden toimijoiden ja jäsenistön demografiset jakaumat poikkeavat pahasti tekniikan akateemisten demografisesta jakaumasta: nuoret ovat TEKissä pahasti aliedustettuna. Seuraavat tekijät heikentävät nuorten edustavuutta TEKissä:

  1. Opiskelijoilla ei ole äänioikeutta, eikä valtuustossa, hallituksessa ja valiokunnissa ole opiskelijaedustajia lähellekään niin paljon kuin opiskelijoita on jäseninä.
     
  2. Vain puolet nuorista kokee TEKistä niin paljon hyötyä, että jatkavat TEKin jäseninä valmistuttuaan. Lisäksi pian valmistumisen jälkeen alkavat ruuhkavuodet, eikä TEK tällöin priorisoidu ajankäytössä kovin korkealle. Nämä vähentävät nuorten ääntä TEKin päätöksenteossa ja siten estävät resurssien ohjautumisen nuorten kannalta tärkeisiin asioihin. Kun nuorille tärkeitä asioita ei resursoida, eivät nuoret koe jäsenyydestä hyötyä. Noidankehä on valmis.

 

TEKin Nuorissa haluamme lisätä nuorten edustavuutta TEKissä. Seuraavalle valtuustokaudelle TEKiin pitää perustaa nuorten valiokunta, jonka tehtävä olisi tehdä TEKistä houkutteleva ja palveleva myös nuorille. Lisäksi opiskelijoiden edustavuutta on lisättävä joko antamalla heille äänioikeus tai lisäämällä opiskelijoiden mandaattipaikkoja valtuustossa, hallituksessa ja valiokunnissa.

Jäsenyydestä räätälöitävä

TEKin Nuorissa haluamme TEKin jäsenyydestä räätälöitävän. Monet eivät koe saavansa vastinetta jäsenmaksulleen, ja eroavat siksi TEKistä. Nämä henkilöt joko 1) eivät tiedä tai osaa käyttää TEKin palveluita, tai 2) eivät todella tarvitse tai halua näitä palveluita. Molempiin tapauksiin auttaisi, jos jäsenmaksu olisi räätälöitävä. Räätälöitävyys toimisi siten, että TEKillä olisi tietty perusjäsenmaksu, jonka lisäksi voisi valita tietyt palvelut, joita haluaa käyttää, ja maksaa tietyn lisähinnan näistä palveluista. Tämä ohjaisi jäsenet selvittämään, mistä näissä palveluissa on kyse ja toisaalta voisi ottaa itselleen sopivat palvelut ja jäsenmaksun. Samalla tämä saattaisi luoda paremman mahdollisuuden kehittää uusia palveluita, jotka palvelevat moninaista jäsenkuntaamme paremmin. Esim. tarjolla olevaa lehtivalikoimaa voitaisiin laajentaa.

TEKistä digitalisaation edelläkävijä ja uusien teknologioiden ajatusjohtaja

TEKin Nuorissa haluamme TEKistä digitalisaation edelläkävijän ja uusien teknologioiden ajatusjohtajan. Tekniikan akateemiset ovat ihmisryhmä, jonka vastuulla on kehittää uutta teknologiaa ja tehdä tieteisfantasiasta arkipäivää. Siitä huolimatta TEKissä edelleen vaaditaan, että sähköinen äänestys ei riitä, vaan valtuustovaaleissa on voitava äänestää postitse. TEK ei tee niin kuin opettaa. Tämä on sanoinkuvaamattoman noloa. Hävetkää!

TEK pitää saada digitalisaation ja datapohjaisen maailman edelläkävijäksi. TEKin data pitää saada avoimeksi sekä toiminnot sähköisiksi ja mahdollisimman automaattisiksi. TEKin pitää olla etunenässä omaksumassa uusia työkaluja lisätystä todellisuudesta tekoälyavusteisiin lakimiehiin. TEKin tulee myös paremmin kerätä sille hyödyllistä dataa sekä käyttää sitä toimintansa kehittämiseksi.

Edelläkävijyyden lisäksi TEKistä pitää saada uusien teknologioiden ajatusjohtaja. TEKin pitää olla taho, jolta tullaan ensimmäisenä kysymään näkemyksiä, miten uudet teknologiat muuttavat maailmaa.

TEKistä osaamisen kehittämisen edelläkävijä

TEKin Nuorissa haluamme, että TEKin olisi ensimmäinen taho, jonka puoleen tekniikan akateeminen kääntyy halutessaan kehittää osaamistaan. Vielä parempi, jos TEK pystyy jäsenkyselyiden pohjalta tekemään jäsenistään jäsenprofiilit ja niiden avulla hyvissä ajoin päättelemään jäsentensä tarpeet osaamisen kehittämiselle ja siten ohjaamaan heidät kehittämään osaamistaan hyvissä ajoin. TEKin tulee olla paikka, josta tekniikan akateeminen löytää kaiken tarvittavan osaamisen kehittämiseen täydennyskoulutuksesta opintoryhmiin.

TEKistä alusta verkostoitumiselle, mentoroinnille ja ammatilliselle yhteisöllisyydelle

TEK on laiminlyönyt roolinsa tekniikan akateemisten yhteisöllisyyden rakentajana. Suurimmalle osalle jäsenistään TEK ei tarjoa aidosti edes verkostoitumismahdollisuuksia muiden tekniikan akateemisten kanssa. Jos jäsenet kokisivat olevansa osa aitoa tekniikan akateemisten yhteisöä, he haluaisivat todennäköisemmin olla TEKin jäseniä ja osallistua yhteisön rakentamiseen.

TEKin Nuorissa haluammekin, että TEKin loisi paremmat edellytykset jäsenistön verkostoitumiselle, mentoroinnille ja ammatilliselle yhteisöllisyydelle. TEK voi toki itse järjestää verkostoitumistapahtumia ja mentorointiohjelmia, mutta tärkeintä olisi luoda alusta ihmisten omalle tekemiselle. TEKin pitää panostaa kerhoihinsa ja alueseuroihinsa sekä ottaa suojiinsa tekniikan akateemisten alumnijärjestöjä. Niille kun luodaan edellytykset toimia, saadaan aitoa yhteisöllisyyttä.

Tekniikan korkeakoulutettujen ammattiliittorakennetta tarkasteltava kriittisesti

Suomessa on kaksi tekniikan korkeakoulutettujen liittoa: Tekniikan akateemisten liitto TEK ja Insinööriliitto IL. Jos voitaisiin aloittaa tyhjältä pöydältä, luotaisiinko nykypäivänä eri liitot ammattikorkeista ja yliopistoista valmistuneille tekniikan ammattilaisille?

Opistoinsinööreistä tuli korkeakoulutettuja AMK-insinöörejä jo 90-luvulla ja 2000-luvulla tulivat DI-tutkintoa vastaavat YAMK-insinöörit. Viimeisintä kehitystä on ollut teknillisten yliopistojen aloitteet yhdistää koulutustaan läheisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Voi olla, ettei kauaakaan, kun Suomessa ei ole enää erillisiä AMK- ja yliopistotutkintoja.

Pitäisikö TEKin lähteä mukaan tähän kehitykseen ja alkaa kosiskella yhdistymistä IL:n kanssa tai avata ovensa myös ammattikorkeista valmistuneille? Insinöörien ja YAMK-insinöörien palvelu- ja edunvalvontatarpeet tuskin poikkeavat tekniikan akateemisten tarpeista. Jos yksi ammattiliitto kykenee jo nyt palvelemaan yhtä aikaa arkkitehteja, maisema-arkkitehteja, diplomi-insinöörejä sekä tekniikan ylioppilaita, kandidaatteja, lisensiaatteja ja tohtoreita, sekä muita vastaavia, pystyy se varmasti palvelemaan myös insinöörejä ja YAMK-insinöörejä sekä sellaisiksi opiskelevia.

Yhdistymällä saataisiin kasaumaetuja, joilla voitaisiin saada jäsenmaksua alas ja/tai toiminnan tasoa nostettua. Yhdistymällä pystyisi liitto puhumaan kaikkien tekniikan korkeakoulutettujen puolesta. Lisäksi suurella jäsenmäärällä saataisiin tekniikan korkeakoulutetuille lisää vaikutusvaltaa kansallisesti, erityisesti Akavassa.

Kriittisesti tulisi tarkastella koko työmarkkinajärjestökenttää: Haluammeko olla Akavassa vai lähteä rakentamaan esim. vientialojen keskusjärjestöä yhdessä muiden SAK:laisten, STTK:laisten ja Akavalaisten vientialojen ammattiliittojen kanssa? Olisiko synergiaetuja, jos rakennettaisiin tekniikan ja kaupan korkeakoulutettujen kanssa Yrityselämän ylemmät asiantuntijat -liittoa tai -keskusjärjestöä? Entä voisiko TEKillä olla yhteisiä toimintoja Teknologiateollisuuden kanssa?

TEKin Nuorissa esitämme, että tekniikan korkeakoulutettujen ammattiliittorakennetta on tarkasteltava kriittisesti seuraavalla valtuustokaudella.